Huomenna tyttäremme syntymästä tulee kuluneeksi kuukausi. Ajan kulku on ollut huimaa, elämä on mullistunut niin totaalisesti. Päivät vierähtävät ohitse, vauva kasvaa huimaa vauhtia. Vauvan kehitystä on ihmeellistä seurata: hän ei olekaan enää se ihan vastasyntynyt, joka vain nukkuu ja syö. Hän on kiinnostunut ympäristöstään ja meistä ihmisistä, hän hakee katsekontakteja ja hymyilee peilikuvalleen ja vanhemmilleen. Eikä hän enää mahdu kaikkein pienimpiin vaatteisiinsa!
Kulunut kuukausi on ollut ehdottomasti elämäni tunnepitoisin. Olen kokenut ääretöntä onnea, iloa, riemua, ihmetystä, huolta, väsymystä ja turhautumista. Olen kokenut synnytyksen ja kaiken siihen liittyvän oudon ja ihmeellisen. Olen tuskaillut maitotulvan kanssa, iloinnut hyvin nukutuista ja harmistunut hankalista öistä. Olen ollut neuvoton ja epävarma, mutta toisaalta useissa tilanteissa luonteva ja kärsivällinen. Olen saanut kokea pakahduttavan rakkauden tunteen ja huomannut, että vaikka välillä ärsyttää kamalasti, on se rakkaus läsnä ihan joka hetki.
Uusi elämä on tullut kotiimme ja sydämiimme, eikä mikään ole koskaan enää ennallaan.
<3:lla Mrs. M
