Babyshowereiden lahjasatoa

Tulevat tädit järjestivät minulle ja kamulle ihanat kekkerit. Tarjolla oli kesäisiä herkkuja mansikoista ja hedelmistä suloisiin vaahtokarkkikekseihin ja kuplivan keveään booliin. Mukana läheisiä ystäviä, jotka tulevat varmasti kukin olemaan isossa roolissa tyttäremme elämässä. Ohjelmassa oli esimerkiksi mahani koon arviointia langanpätkillä ja vauvalotto, jossa veikattiin vauvan nimeä, syntymäaikaa ja syntymäpainoa sekä -pituutta. Kokoarviot vaihtelivat melko paljon ja syntymäajassakin oli hajontaa, mutta eniten veikkauksia kohdistui lauantaille 3.8. Katsotaan, kenen lottorivi on tuottoisin! Vieraita oli pyydetty kirjoittamaan muistoksi kirjeitä, joita lukiessa kyyneleet nousivat silmiin useaan kertaan. Ihana muisto jää kirjeistä! Kamu sai kamalasti ihania lahjoja, eikä tulevaa äitiäkään täysin unohdettu lahjarintamalla. Alla kuvia lahjasadosta, huomatkaa myös vihdoin kotiutunut pinnasänky, jonka siskonlasteni isä on esikoiselleen tehnyt yhdeksän vuotta sitten. Kumpikin siskonlapseni on vauvavuotensa nukkunut tuossa sängyssä.

Pöllöystäviä: pehmopöllö, soiva pöllö, pöllöhelistin

 Typyn ikioma unipupu ja monipuolinen söpö Norsu-aktivointilelu

 Baby girl -kyltti ja maailman ihanin pinnasänky

Kaksi synnytystä läpikäynyt ystävä kirjoitti minulle ohjevihkosen Niistä Jutuista, jotka tulevat tuoreille äideille yllätyksenä synnytyksen jälkeen. Ohjevihkosen liitteenä oli tärkeitä tarvikkeita, joita jokainen äiti tarvitsee vaikkei sitä ehkä etukäteen tajuakaan :D

 

 Erityisesti Mr. M:ia ihastuttanut Uusi Vauva - Huoltajan opas, ystävän DIY-tuttinauha ja vauvan eka tuttipullo

 Huulirasvaa, hiuspuuteria, vartalovoidetta, maidonkerääjä ja muuta kivaa äidille!

Tämä viikonloppu on täynnä kivaa ohjelmaa eikä mökkihöperöitymisen vaaraa ole. Nyt liikkeelle! Kiitos vielä kaikille vauvasuihkuilla mukana olleille, nautin päivästä hurjasti!

<3: Mrs. M. ja kamu,

rv35+2

Sisustusta, vauvanvaatteita ja murtunut varvas

 

 

 Kesähelteistä selviäminen edellyttää litrakaupalla veden litkimistä, kylmiä suihkuja ja jalkakylpyjä, tuulettimen jatkuvaa käyttöä, kosteiden pyyhkeiden käyttämistä peitteinä ja säännöllistä syömistä kuumuuden aiheuttamasta ruokahaluttomuudesta huolimatta. Kun helteistä ei tuntunut olevan minulle tarpeeksi haastetta, mursin toissailtana pikkuvarpaani. Voin sanoa, että kipu oli ihan tajuton! Kolmen viikon paranemisaika, lääkkeenä Panadolia ja kahta kokoa normaalia isommat kengät (paljailla jaloilla kulkeminen tosin on huomattavasti kivuttomampaa, kun pienikin paine varvasta vasten aiheuttaa kipua). Lääkärin vastaanotolla oli sentään ihanan viileää, ah! Ja illalla satoi vettä, ilma oli puhdas ja raikas. Kyllä tästäkin selvitään.

Lastenhuoneen sisustusta:

Mr. M:n lapsena piirtämä Turtles-ukko ja sukulaislasten taideteoksia

Koska kaikki läheiset jo asiasta tietävät ja asia on varmistunut kasvukontrolliultrien myötä melko satavarmaksi, voin tännekin kertoa, että meille odotetaan syntyväksi pientä tyttöä. Työkaverini tosin totesi jo muutama viikko sitten, että kuva pinkistä kylpyammeesta oli melko selkeä viittaus sukupuoleen, joten ehkä tämä ei tule muillekaan lukijoille yllätyksenä :D Meillä ei ollut toiveita kumpaankaan suuntaan, mutta nyt kun tiedämme odottavamme tyttöä, on se maailman ihaninta. En malta odottaa, että pääsen tapaamaan typyn ja tukemaan hänen kasvuaan vahvaksi, oman arvonsa tuntevaksi naiseksi.

Lopuksi esittelyyn joitakin vaatekaapin helmiä!

Söpöjä bodyja ja ihana keltainen pipo, kirpparilöytöjä

 Serkun tekemä superihana villapaita

Ostin tämän bodyn samana päivänä kun olimme käyneet rakenneultrassa ja saaneet tietää odottavamme tyttöä. Kaupasta uutena ostettuja vaatteita meillä on vain aivan muutama, kaikki luomupuuvillaa. Kuvassa mukana kaikesta vauvasälästä kovin kiinnostunut kissamme.

 Saimme tulevalta kummitädiltä kamalasti ihania vaatteita, joukossa esimerkiksi näitä ihania housuja

Ensimmäiset itse ostamani tutit ja lahjaksi saatu pikkutirppanan uimapuku. Taustalla pöllökankainen söpö tunika

34 päivää jäljellä laskettuun aikaan, hui!

<3:lla Mrs. M. ja kamu,

rv35+1

Malttia ja malttamattomuutta.

Viime aikoina on alkanut tulla sellainen olo, että tulisipa jo se laskettu aika! Ja toisaalta ihmetys siitä, miten lähellä jo ollaan. Niin hienoa aikaa kuin raskaus onkin, tuntuu toisinaan siltä että tämä raskaus on jo nähty, nyt voisin jo ottaa sen vauvan! Mutta onhan loppuraskaudessa vielä paljon ihmeellistä koettavaa, kuten älytön turvotus, helletuskailu, raskausarvet, ummetukset ja muu kiva... :D 

Raskauden jo kokeneet ystäväni kehottavat kuitenkin vielä oikeasti nauttimaan tästä ajasta, mahdollisuudesta rentoutua ja löhöillä ja olla itsekseen, ja niinhän minä teenkin. Nautin rennosta elämästä, kiireettömyydestä, syömisestä, kävelylenkeistä, laatuajasta ystävien, perheen ja puolison kanssa. Nautin pyöreästä vatsasta ja raskauspukeutumisesta, vauvan liikkeistä, luvasta löhöillä ja siitä että minusta pidetään niin kovasti huolta. Ja mitä tulee helteen kanssa pärjäämiseen, toistaiseksi kylmät suihkut, märkä pyyhe ihoa vasten ja jääkylmät jalkakylvyt ovat helpottaneet oloa.

35. raskausviikkoon on mahtunut juhannusiloa, mökkeilyä perheen kanssa, saunomista, kesän ekat mansikat, rantaelämää, turvonneita varpaita, tuskaiselta tuntuvaa hellettä ja kevyitä kävelylenkkejä. Äitiyslomakin alkoi virallisesti sunnuntaina. Viikko sitten kävimme jälleen kasvukontrollissa, vauva on kasvanut yhä tasaisesti omalla minivauvan käyrällään. Kieltämättä tuo vauvan pienikokoisuus kannustaa malttavaisuuteen, sillä hänelle on parasta kasvaa rauhassa kohdussani, kunnes on saavuttanut vähän reippaamman koon. Oma painoni on myös noussut, kiitos ahkeran ruokailun!

Huomenna poksahtaa käyntiin 36. raskausviikko ja laskettuun aikaan on enää viisi viikkoa!

<3: lla Mrs. M ja kamu,

rv34+6

33+5

Kulunut viikko on ollut uudella tavalla valmistautumista vauvan tuloon: siirsimme huonekalumme ja sänkymme uuteen makuuhuoneeseen ja ryhdyimme sisustamaan vauvalle omaa lastenhuonetta. Olen samalla alkanut kartoittaa tarpeellisia ostoksia ja vauvanhoitotarvikkeita ja selaillut sisustusliikkeiden tarjontaa. Lauantaina vierailimme sairaalalla perhevalmennuksen synnytysluennolla, jonka aikana käytiin läpi synnytyksen kulkua ja oman sairaalamme käytänteitä. Laskettuun aikaan on vielä yli kuusi viikkoa ja senkin jälkeen voi olla vielä parin viikon odottelu edessä, joten välillä mietin olenko liian aikaisin miettimässä ja järjestämässä kaikkea. Toisaalta, kuten äitini sanoi, tuo aika menee todella nopeasti eikä niille viimeisille viikoille kannata jättää kamalasti hoidettavaa. Nyt kun vielä jaksaa ja on energiaa, kannattaa touhuta.

Huomenna äitiyspolilla kontrolliaika, jossa tarkistetaan kamun kasvu. Omista tuntemuksista päättelen, että vauva on kasvanut hienosti: liikkeet tuntuvat laajemmalla alueella ja ovat voimakkaampia. Vauva tuntuu myös käsin kosketellessa isommalta kuin pari viikkoa sitten. Omakin paino lienee lähtenyt nousuun, sillä olen syönyt ihan älyttömästi! Etenkin Mr. M. otti neuvolantädin kehoituksen huolehtia riittävästi syömisestä vakavasti ja on muistutellut minua jatkuvasti syömisistä. Odottavan äidin kun on ihan hyvä kartuttaa hieman vararavintoa imetysaikaa varten, ja syömällä reilusti varmistan myös pienen vauvamme riittävän ravinnonsaannin. Nautin kyllä kovasti tästä ainutlaatuisesta mahdollisuudesta syödä ihan sikana ilman huonoa omaatuntoa tai kamalaa ähkyä.

Kun istuin koneen äärelle, olin aikeissa kirjoittaa kaikkea kaunosieluista siitä, millainen rakkausolo minulla on tätä vauvaa kohtaan ja miten ihmeellistä tämä kaikki on, mutta nyt iski väsymys. Jätän siis kirjoittelun tähän ja suuntaan energiani Mr. M:n halailuun.

<3:lla Mrs. M. ja kamu,

rv33+5

50 days to go!

Ihastelin äsken peilin edessä vatsaani. Tästä olen jo nuoruudessani haaveillut, pyöreästä vatsasta joka kantaa sisällään uutta elämää. Olen hurjan ylpeä ja onnellinen mahastani! Kun laskettuun aikaan on vielä 50 päivää, voi edessä olla vielä tukalat mahafiilikset, mutta toistaiseksi elo vatsan kanssa on sangen miellyttävää.

Eilen juhlistettiin Mr. M:n kanssa kaksivuotishääpäivää. Hyvää ruokaa, rentoa yhdessäoloa, ihanat lahjat ja hyvä mieli. Raskausaika ei ole aina helpointa parisuhteelle, kun hormonit hyrräävät ja isot muutokset odottavat, mutta onneksi tämä aika on enimmäkseen ollut hurjan ihanaa ja onnellista meille molemmille.

<3:lla Mrs. M. ja kamu,

rv32+6

Kesä!

Kesän ensimmäiseen lomaviikkoon on mahtunut onnea, lepoa, ystäviä, jäätelöä ja aurinkoa, mutta myös stressiä ja huolta. Tällä viikolla supistelu on lisääntynyt huomattavasti, joten lepoa todella tarvitaan. Kaikki ylimääräinen stressi ja huoli sekä sen laukeaminen tuntuvat käynnistävän ikävän kireät harjoitussupistukset. Supistus saattaa iskeä ihan pienestäkin rasituksesta, mutta toisinaan voin touhuta melko huolettomastikin ilman supistuksia. Kivuliailta supistuksilta on onneksi vältytty, joten syytä huoleen ei ole. Olen löytänyt joitakin hyviä jumppausliikkeitä selälle ja pyrkinyt voimistamaan selän lihaksistoa. Maanantaina kävin hierojalla ja käynnin jälkeen selkä on ollut aavistuksen parempi.  Kävely ja esimerkiksi istumatyöskentely on yhä hankalaa, mutta onneksi sairaslomalla saan levätä ja keskittyä sellaiseen toimintaan, joka ei rasita selkää. 

Mutta niitä kivoja kesäasioita. Olen syönyt isäni Saimaasta nostamaa savustettua lahnaa ja nauttinut kamalan monta jäätelöannosta. Olen käynyt järvessä uimassa jo kahdesti. Olen viettänyt aikaa siskonpojan kanssa ja nauranut Mr. M:lle ja siskonpojalle, jotka leikkivät rannalla vesisotaa. Olen leiponut kaksi raparperipiirakkaa, joista toinen oli totaalinen fiasko (kyllä, ilmeisesti niinkin helpon leivoksen kuin raparperipiirakan voi pilata unohtamalla leivinjauheen ja korvaamalla kermaviilin turkkilaisella jogurtilla) ja toinen onnistui mainiosti. Olemme seuranneet kotimännyssä pesivää rastaspariskuntaa ja heidän kasvavaa perhettään: nyt rastaanpoikaset ovat jo lentäneet pois pesästä. Olen ostanut uuden ihanan kesämekon, syönyt valmistujaiskakkua, silittänyt lampaita ja viettänyt aikaa perheen kanssa mökkeillessä. Olemme nukkuneet myöhään, siivoilleet vain jos huvittaa, nähneet ystäviä ja ihastelleet ukkosta.  

Neuvolakäyntejä on nyt joka toinen viikko ja viimeisimmällä tapaamisella Mr. M. oli pitkästä aikaa mukana. Keskustelimme muun muassa vauvaperheen elämästä, synnytyksestä ja siitä, miten merkittävä tuki puoliso on raskauden aikana ja erityisesti synnytyksessä. Ylimääräisiltä käynneiltä ei ole vältytty, sillä vauvamme kokoa seurataan tavallista tarkemmin. Eilen kävimme neuvolan lähetteestä sairaalalla, minulta otettiin perusnäytteet ja vauvan sydänääniä seurattiin puolisen tuntia sydänkäyrillä. Lääkäri teki minulle huolellisen ultraäänitutkimuksen, jonka aikana totesi istukan virtauksien olevan optimaaliset ja lapsiveden määrän hyväksi. Vauva vaikuttaa kaikin tavoin touhukkaalta ja hyvinvoivalta. Vauvamme kasvaa tasaisesti omalla käyrällään, on siro mutta terve. Meidän rakas minivauva! <3

Pesänrakennusvietti yltyy viikkojen vierähtäessä eteenpäin. En malta odottaa, että pääsen sisustamaan uutta makuuhuonettamme ja lastenhuonetta. Toistaiseksi saan tyytyä pelkkään haaveiluun, sillä ennen suunnitelmien toteutusta meidän täytyy asentaa tulevaan makuuhuoneeseemme ovi. Tällä hetkellä huone yhdistyy avarana olohuoneeseen ja vaikka olemme nauttineet asunnon avaruudesta, on nyt aika saada toinenkin ovellinen makuuhuone. Nykyisestä makuuhuoneestamme tehdään Kamun oma huone ja me muutamme nukkumaan uuteen makkariin. Kunhan projektia saadaan eteenpäin, laittelen tänne sitten kuvia. 

<3:lla Mrs. M. ja kamu,

rv32+1