Ajatuksia rakenneultran jälkeen:
Apua, pitäisikö tässä muka keskittyä työntekoon?
Ekskyysmiii, onko toi kuva oikeasti mun sisältä?
Miten sinne mahtuu tuollainen otus!!!??
Ja miten se on sinne joutunut!
En voi uskoa tätä, meille tulee kesällä pieni *sensuroitu*!
Ja se on kasvanut sopusuhtaisesti, vastaa kooltaan aika lailla raskausviikkoja, sillä on sydän joka lyö, aivot jotka tekevät jo kovasti töitä, munuaiset, pienet varpaat.
Tätä onnea, sen valtavuutta ei voi käsittää, kuvailla. Tätä tunnetta, rakkautta.
Millainenkohan ihminen hänestä kasvaa? Mikä tekee hänet onnelliseksi, mikä häntä inspiroi, mitä itkettää, millaiset hänen hiuksensa tulevat olemaan, mitä hän haluaa harrastaa?
Minun miehestäni tulee maailman paras isä. Meidän kodista maailman paras koti lapsellemme.
Mieli ja sydän täynnä pumpulia, hattaraa, sateenkaaria ja kaikkea muuta ällöonnellista. Luottavainen, onnellinen olo.
<3:lla Mrs. M. ja kamu,
rv20+6
Jaksatkohan haasteita vielä väsäillä?:) Mun blogissa olisi sulle kuitenkin yksi:)
VastaaPoista