Lasketun ajan lähestyessä alkaa selkeämmin ymmärtää sen, että päivämääriin on turha tuijotella: Meillä saattaa olla vauva jo huomenna, tai vasta kolmen viikon kuluttua. Lähipiirissämme on juuri mennyt pari vauvaa reilusti yli lasketun ajan, mikä muistuttaa olemaan malttavainen. Viime päivät olenkin keskittynyt nauttimaan loppuraskaudesta (niiltä osin kuin se on mahdollista), fiilistelemään rauhallista ja kiireetöntä vauvavapaata arkea. Näitä hetkiä on vaalittava nyt.
Nyt 39. raskausviikolla vauva on laskeutunut hyvin alas lantioon ja sen tuntee erilaisina nivus- ja sisäreisikipuina, luiden kolotuksena, tihentyneenä vessahätänä sekä viiltävinä kipupiikkeinä. Selkä väsyy herkästi seisoskelusta ja kävelystä: eilisen kävelylenkin päätteeksi sain verrytellä ja venytellä selkää noin tunnin, että pahin kipu meni ohitse. Keho tarvitsee huomattavasti normaalia enemmän lepoa ja energiataso on päiväsaikaankin melko alhainen. Vaikka olen selvinnyt hyvin vähällä turvotuksella, ovat kihla- ja vihkisormukset olleet jo viikon poissa sormesta, ja suurin osa kengistä puristaa jalkoja. Saa nähdä miten loppuviikoksi luvatut helteet vaikuttavat kroppaan, nämä viileämmät kelit ovat kyllä sopineet minun keholleni vaikka helteitä kaipailenkin.
Sairaalalaukku
on pakattu, tutteja sterilisoitu ja vauvan kotiutumisvaatteet päätetty.
Viimeiseksi jätetyt valmistelut on hoidettu ja nyt edessä olisi vain
jokaviikkoisia kotihommia. Eilen saapui kauan odotettu ovi ja nyt kotona
rempataan! Saamme kuin saammekin siis makuuhuoneeseemme oven ennen
vauvan syntymää.
<3:lla Mrs. M. ja kamu,
rv38+6
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti