Two weeks to go!

rv37+3 ja mökkimaha

Elämme jännittäviä aikoja. Laskettuun aikaan on tasan kaksi viikkoa. Mieli siirtyy entistä vahvemmin tulevaan ja vauvan haluaisi jo syliin. Elo on melkoista vuoristorataa niin psyykkisesti kuin fyysisesti: välillä olo on malttamaton ja meinaan tuskastua kaiken maailman vaivoihin ja kipuihin, välillä taas nautin raskauden viime hetkistä ja onnistun jopa unohtamaan vauvankaipuun hetkiksi. Jonkinlainen rauha on nyt laskeutunut meidän kotiimme, enkä halua enää viilettää menemään: olen huomannut, että liian aktiivisista päivistä seuraa huonosti nukuttuja öitä. 

Kotona kaikki alkaa oviremonttia lukuunottamatta olla valmista. Mr. M. on ollut valmiustilassa oviremonttia varten jo kohta kaksi viikkoa, mutta oven toimitus on viivästynyt. Nyt siis jännitetään, kumpi tulee ensin: ovi vai vauva :D Pientä pyykkäyshommaa olisi vielä tehtävänä enkä ole raaskinut vielä pakata sairaalalaukkua. Ehkä olen alitajuisesti lykännyt tiettyjen askareiden tekemistä, koska niiden jälkeen edessä on vain odottelua. 

Neuvolassa käytiin eilen, kaikki on kunnossa sekä äidillä että vauvalla. Vauva on selkeästi laskeutunut syvälle lantioon, mutta ei vielä täysin kiinnittynyt. Oma fiilikseni on, että vauva ei vielä ihan heti ole tulossa, mutta tässä vaiheessa raskautta jokainen päivä on otettava kerrallaan. Raskauden kokeneet ystävät kehottavat nauttimaan viimeisistä viikoista, sillä pian tämä on oikeasti ohitse. Olisin jo valmis tutustumaan vauvaamme ja aloittamaan kolmehenkisen perheemme yhteiselämän, mutta samalla ajatus tuntuu jotenkin kaukaiselta. Ei sitä kai voi kukaan täysin ymmärtää, ennen kuin vauva on oikeasti täällä.

<3:lla Mrs. M. ja kamu eli Möyryliisa eli typy,

rv38+0 

ps. Pahoittelen pientä fonttia, tää ei toimi ja mää en enää jaksa korjailla!! Mur!