Kävin eilen neuvolalääkärissä, joka määräsi minut sairaslomalle äitiyslomaan saakka. On hieman haikeaa jättää työt kolme viikkoa suunniteltua aiemmin, mutta tämä on ehdottomasti oikea ratkaisu. Olo on huojentunut. Rentoutta ja lepoa tarvitaan, ja mieluummin käytän jäljellä olevan energian kodin laittamiseen, kesästä nauttimiseen ja kevyeen kuntoiluun kuin työskentelyyn. Olen toipumassa kovasta flunssasta enkä malta odottaa, että pääsen taas liikkumaan! Kävely on edelleen todella kivuliasta ja hankalaa, mutta esimerkiksi uinti, vesijuoksu ja kotijumppailu tekevät hyvää sekä mielelle että keholle. Tavoitteenani on nyt kesällä käydä vähintään kerran viikossa uimahallilla, niin kauan kuin se on minulle sallittua. Lisäksi yritän verrytellä ja voimistella erityisesti selkää, kivun sallimissa rajoissa. Olen tällä viikolla käynyt kiropraktikolla ja ensi viikolla on hieronnan ja fysioterapian vuoro, joten ongelmaan olen kyllä pyrkinyt puuttumaan monin eri keinoin. Jos noista keinoista ei ole apua, on vain hyväksyttävä että tämä on minun raskauteni kääntöpuoli, enkä sille mitään mahda.
Kuvat rv29+0
Olen tehnyt ison ajatustyön selkäongelmia käsitellessäni ja lopulta
tullut siihen tulokseen, että paljon on asenteesta kiinni: voin jumiutua
kotiin valittamaan liikuntarajoittuneisuuttani, tai päättää nauttia
kesästä kivusta huolimatta. Rajusta reumasta kärsivä ystäväni rohkaisi
minua toteamalla, että kipuun tottuu ja sen kanssa oppii elämään.
Elämästä voi silti nauttia, välttäen kipua aiheuttavia asioita ja
suuntaamalla katseen toisaalle. Kun nyt näyttää siltä, että mitään ihmeparannusta raskausajan selkävaivoihin ei ole tarjolla, on vain pyrittävä nauttimaan jäljellä olevasta ajasta niin paljon kuin mahdollista. Siinä auttaa paljon mies, joka tulee halaamaan ja lupaa, että meille tulee kiva kesä yhdessä, vaikken voisi kävellä lainkaan <3
<3:lla Mrs. M. ja kamu,
rv31+1
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti