Voihan selkä!

Äitiysloman alkuun olisi vielä kuukausi, mutta jää nähtäväksi miten pitkään voin vielä jatkaa töissä. Selkäni on mennyt todella huonoon kuntoon, nyt muutama päivä on mennyt pahasti linkuttaessa kun toiselle jalalle ei kestä kunnolla astua. Voin olla kiitollinen siitä, että olen raskausajan pysynyt enimmäkseen hyvässä kunnossa, mutta nyt meinaa välillä usko loppua. Tämän päivän olen viettänyt sairaslomalla ja kirjaimellisesti makoillut lähes koko päivän. Loppuviikon yritän jaksaa töissä, sitten onkin viikonloppu ja saan taas levätä. Tällä hetkellä selkää alkaa poltella jo kymmenen minuutin tietokoneella istumisen jälkeen, joten olo on melko pessimistinen. Toivotaan, että työterveydestä voisin saada vaikkapa lähetteen fysioterapeutille tai muuten neuvoja selän hoitoon. Tuntuisi hölmöltä joutua sairaslomalle selän vuoksi, kun muuten vointi on vielä energinen ja hyvinvoiva.

Lääkäreillä ja ihmisillä muutenkin tuntuu olevan sellainen asenne, että raskaus nyt vain on rankkaa aikaa selälle ja että sille ei oikein mahda mitään. Olen valmis hyväksymään tuonkin vaihtoehdon, mutta sitä ennen haluaisin löytää joitakin keinoja helpottaa kipuja ja siten mahdollistaa työskentelyni. Toistaiseksi olen löytänyt hieman apua Anita-raskaustukivyöstä ja alaselän kevyestä treenaamisesta, tosin kuluneiden päivien ongelmaan noista ei ole tuntunut olevan apua.

Oli muuten huvittavaa, kun opiskeluystäväni olivat viikonloppuna meillä kylässä ja sain kovasti kehuja siitä, miten hyvässä ja reippaassa kunnossa olen. Viime elokuussa synnyttänyt ystäväni kertoi siitä, miten kurjassa jamassa hän oli ollut muun muassa selän kanssa ja kuvaili kävelytyylinsä muistuttaneen entisen presidenttimme kävelyä. Tuolloin tätä linkuttamisongelmaa ei vielä ollut ja selkäkin oli viikonlopun yllättävän hyvässä kunnossa, kiitos levon ja venyttelyn. Oli pakko soittaa maanantaina ystävälle ja kertoa, että nyt täälläkin kävellään Mara-tyyliin :D

Mieli on tällä hetkellä upeasta kesäsäästä huolimatta hieman maassa, joten lienee paras jättää kirjoittelu ja hakea lohtua niistä kahdesta asiasta, jotka jaksavat piristää kurjinakin hetkinä: hyvä ruoka ja hyvä mies. 

<3:lla Mrs. M. ja Kamu,

rv29+6

ps. Tiesittekö, että tässä vaiheessa raskautta sikiön sydämen sykkeen voi kuulla painamalla korvan vatsaa vasten? Mr. M. kokeili asiaa eräänä iltana ja pulssi löytyi kuulemma todella helposti! Aika uskomatonta <3 Ihanaa, että nyt isällä ja vauvalla on sellainen oma Juttu.

pps. Kuvat kuluneelta 30. raskausviikolta